Miksi Jumala on välillä hiljaa?

Miksi Jumala ei aina puhu? Hän on antanut meille Raamatun mukaan "terveen harkinnan hengen"... Ehkä Jumala haluaa, että miettisin hiljaisuudessa elämääni, osaisin rukoilla Häneltä viisautta ja jälleen kuunnella: Jumala puhuu sittenkin! Yllättäen, erilaisissa tilanteissa saan luottaa hiljaiseen, rauhalliseen, Raamatun mukaiseen ääneen, joka antaa sisimpääni suloisia sanoja. Ne rohkaisevat ja lohduttavat.

Minulla on ollut vaikea kesä ja syksy. Ehkä koko elämä. Kuten jokaisella meistä! Mutta Jumala on uskollinen eikä Hän ota pois armoaan eikä Pyhää Henkeään, jonka Hän on laittanut meidän sisimpäämme. Meillä ON luja liitto Jumalan kanssa. Ellemme vain itse käänny pois. Ja vaikka kääntyisimmekin, silti Jumala vetää meitä puoleensa armosta. Mutta ei väkisin; meillä on oma, vapaa tahtomme.

Vaikka kuka tulisi sinua arvostelemaan, sanomaan väärän todistuksen sinusta tai tuomitsemaan sinua, vain Yhdellä on täydellinen tuomiovalta: Jumalalla! Hän näkee sydämeemme asti; Jumalalta ei voi salata mitään. Iankaikkisuudenkin Hän on laittanut sisimpäämme. Ja lopulta Jumala yksin tietää, näkee ja tuomitsee.

Me ihmiset olemme kaikki "samalla viivalla", saman armon alla. Olemme tasavertaisia. Samanarvoisina, Jumalalle rakkaina, saamme odottaa Jumalan apua. Hän kyllä kuulee meitä ja vastaa, ajallaan ja tavallaan. Yleensä Jumala vastaa heti, mutta joskus joudumme jonkin asian suhteen odottamaan pitkiäkin aikoja. Odottaessamme meidän kärsivällisyyttämme koetellaan. Jumala antaa meille aina pääsyn ahdingoista; Hän kääntää kaiken pahaltakin näyttävän tilanteen hyväksi.

Rukoukseni tänään:

Kiitos, rakas taivaallinen Isämme, että et ole ottanut meiltä pois pyhää armoasi ja Pyhää Henkeäsi. Kiitos, että saamme luottaa Sinuun, Jeesus Kristus, Vapahtajamme, Lunastajamme, Pelastajamme. Tule, Pyhä Henki, ja ohjaa askeleemme, kulkumme siihen suuntaan, mihin Sinä haluat meitä johdattaa. Kiitos terveen harkinnan hengestä. Jeesuksen nimessä ja veressä. Aamen.

-Mirkka

Uskosta

Jeesuksen puheista uskosta Raamatun mukaan ja omaa pohdintaani uskoon liittyen:

Viime yönä luin Raamattua.. Tässä muutamia kohtia, jotka saivat minut miettimään uskoa.. Erityisesti minua puhuttelivat nämä kohdat: "kilvoittele hyvä uskon kilvoitus", "koetelkaa itseänne, oletteko uskossa".. "jos ehkä pääsen perille" - onko todella niin, että usko on riippuvainen minun uskostani? 

Jumala antaa uskon lahjan. Se ei tule omin voimin, mutta sydämemme pitää olla uskon vanhurskaudelle vastaanottavainen. Meissä pitää olla myös hyvä maaperä, missä usko pysyy.

Eikö Jumalan antama armo riitä? Emmekö ole armosta käsin pelastettuja? Pitääkö meidän itsemme yrittää suorittaa niin kovasti? Täytyykö meidän itse täyttää koko laki? Ei, vaan Jeesus täytti kaiken lain, meidän edestämme. Sen tiedostaminen on uskoa.

Jos olen jollain lailla sairas, sekö osoittaa etten ole tarpeeksi uskonut, että olen terve? Jumala uskoo meihin..mutta sekö on epäuskoa, etten usko tarpeeksi Jumalan voivan parantaa minut? Eihän Jumala kuitenkaan ole automaatti, jota me voisimme käskyttää, vaan Hän parantaa joskus prosessin kautta ja joskus heti näkyvällä tavalla. 

Jeesus sanoi parantuneille ihmisille usein: "Uskosi on sinut parantanut". Meidän pitää uskoa, että Jumala on olemassa ja että Hän voi meidät parantaa.

Meillä on jokaisella elämässämme myös uskon koetusta. Jokaisen uskovan ihmisen uskoa myös koetellaan, tavalla tai toisella.

Raamatussa kerrotaan Jobista, jolla oli murheita riittämiin, sillä Jumala antoi saatanalle luvan koetella Jobin uskoa. Jobin ystävät väittivät Jobin tehneen vääriä asioita, kun Jobilla oli niin monia ongelmia. Job sanoi ystäviensä olevan väärässä, sillä Jobin mielestä Jumala voi antaa ihmiselle sekä hyvää että pahaa..Jobhan oli oikeassa ja hänen ystävänsä väärässä. 

Mikä muutti Jobin kohtalon? Hän alkoi rukoilla ystäviensä puolesta... Nyt, jos minua joku syyttää siitä, etten usko tarpeeksi, mistä hän sen voi tietää? Kyllä minulla on sinapin siemenen verran uskoa. Ja se pieni määrä uskoani riittää. Se riittää! Todellakin, minun pieni uskoni riittää. 

Mutta, todellakin minulla voi olla rohkea, suuri usko. Ja suurta uskoahan minä tavoittelen? Niin, että "yllän yläoksille" uskossani Jumalan profeettana ja teen ihmeitä Jumalan avulla.. Siinä on ero, että tiedän Jumalan voivan tehdä ihmeitä! Minä itse, omassa voimassani en niitä tee. Olen vain putken pätkä Jumalan käytössä. Kuten kuulokojeen muovinen pieni pätkä, niin herkkä, mutta kuitenkin tarpeellinen. Teen oman osani. Toimin pätkänä. 

Jeesus kuitenkin sanoi rohkeita sanoja opetuslapsilleen, tilanteissa missä opetuslasten usko horjui: "Missä on teidän uskonne?", "Vähäinenpä on uskonne!".. Ja sadanpään miehen uskosta Jeesus sanoi, ettei hän ollut "tavannut kenelläkään niin suurta uskoa",.. Jeesus tyynnytti myrskyn, kun opetuslapset pelkäsivät. Jeesus sanoi myös, että jos meillä olisi "uskoa sinapinsiemenkään verran, voisimme sanoa vuoren siirtyvän ja se siirtyisi". 

Verenjuoksua sairastanut nainen ajatteli, että jos hän vain saisi koskettaa Jeesuksen asustetta, hän paranisi. Ja hän kosketti Jeesusta, hipaisi Jeesuksen asua. Heti Jeesus tunsi itsestään lähtevän voimaa. Nainen pelkäsi tunnustaa, että hän kosketti Jeesuksen vaatetta. Naista varmasti hävetti, mutta Jeesus sanoi naiselle, että hänen uskonsa oli tehnyt naisen terveeksi. Samoin Jeesus sanoo monille muille parantuneille ihmisille. 

Niin, meidän uskomme voi siis siirtää vuoria. 

Fariseukset pilkkasivat Jeesusta ja katsoivat usein, "parantaisiko Jeesus" sapattina, saadakseen syyttää Jeesusta.. Mutta Jumala näytti voimansa. Niin kuin Jeesuksen eläessä ihmisenä maan päällä, samoin tänäkin päivänä Jumala parantaa, auttaa, nostaa ja kantaa meitä edelleen. Jumala on uskollinen, ja Hänellä riittää uskoa meihin ihmisiin, Hänen palvelijoihinsa. 

Onko minulla uskoa? Kuten Jeesuksen opetuslapsetkin pyysivät, pyydän tänään, syksyllä 2017: "Herra, lisää meille uskoa!"

"Usko ainoastaan", sanoo Jeesus meille Pyhän Hengen kautta tänäänkin sisimpäämme. Uskomme on tehnyt meidät terveiksi ja kykeneviksi tekemään toisetkin ihmiset terveiksi, Jumalan Pyhän Hengen avulla. "Parantakaa sairaat".. Miksi Jeesus olisi käskenyt meitä tekemään niin, ellei Hän uskoisi meidän pystyvän siihen, Pyhän Hengen avulla, Jumalan antamalla auktoriteetilla? Uskomme Jumalan tekevän ihmeitä ilman määrää.

Jumala kehoittaa meitä myös rohkaisemaan uskossa olevia ystäviämme. Meidän tulee olla myös pitkämielisiä toinen toistamme kohtaan.

"Me kehoitamme teitä, veljet: nuhdelkaa kurittomia, rohkaiskaa alakuloisia, holhotkaa heikkoja, olkaa pitkämieliset kaikkia kohtaan." (1. Tess. 5:14) "Mutta koska tiedämme, ettei ihminen tule vanhurskaaksi lain teoista, vaan uskon kautta Jeesukseen Kristukseen, niin olemme mekin uskoneet Kristukseen Jeesukseen tullaksemme vanhurskaiksi uskosta Kristukseen eikä lain teoista, koska ei mikään liha tule vanhurskaaksi lain teoista." (Gal. 2:16) "Ja koska Raamattu edeltäpäin näki, että Jumala vanhurskauttaa pakanat uskosta, julisti se Aabrahamille edeltäpäin tämän hyvän sanoman: "Sinussa kaikki kansat tulevat siunatuiksi". (Gal. 3:8) "Sentähden se on uskosta, että se olisi armosta; että lupaus pysyisi lujana kaikelle siemenelle, ei ainoastaan sille, joka pitäytyy lakiin, vaan myös sille, jolla on Aabrahamin usko, hänen, joka on meidän kaikkien isä." (Room. 4:16) "Sillä ne, jotka ovat hyvin palvelleet, saavuttavat itselleen kunnioitettavan aseman ja suuren pelottomuuden uskossa, Kristuksessa Jeesuksessa." (1. Tim. 3:13)

Lopun ajat

Nykyisin yhä useammat ihmiset ovat ottaneet esille lopun aikoja koskevia asioita. Minultakin jotkut ihmiset ovat kyselleet, miksi en kirjoita tai kommentoi niistä. En ole paljoa puhunut, ottanut osaa keskusteluihin tai kirjoittanut mitään lopun ajoista. Nyt olen saanut kehotuksen Jumalalta kirjoittaa - en tosin tiedä vielä, mitä kirjoitan, mutta minäkin annan käteni Jumalan käyttöön ja pyydän Jumalaa ohjaamaan kirjoituksiani juuri kuten Jumala itse haluaa. Jätän pois omat järjen päätelmäni ja annan Jumalan Pyhän Hengen vallita täysin sydämeni, ajatukseni ja mieleni. Olen uskollinen Jumalan äänelle, jos Hän jotakin kehottaa.

Joskus meidän ihmisten on vaikea nähdä koko totuutta. Siksi meidän pitää pyytää Jumalaa avaamaan silmämme kaikelle sille, minkä Hän haluaa meidän näkevän. Kuten Ilmestyskirjassa sanotaan, voimme "ostaa" Jumalalta silmävoidetta nähdäksemme paremmin, selkeämmin asioita. Ostaminen maksaa. Jumalan seuraaminen voi maksaa, ja yleensä se todellakin maksaa. Mutta Jumalan seuraaminen kannattaa silti, joka olosuhteessa ja tilanteessa. Aina.

Jeesus opettaa maailmanlopun enteistä ja tulemuksestaan Luukkaan 21 luvussa, jakeissa 7-36:

"7 Niin he kysyivät häneltä sanoen: "Opettaja, milloin tämä sitten tapahtuu? Ja mikä on oleva merkki tämän tulemisesta?"

8 Niin hän sanoi: "Katsokaa, ettei teitä eksytetä. Sillä monta tulee minun nimessäni sanoen: 'Minä olen se', ja: 'Aika on lähellä'. Mutta älkää menkö heidän perässään.

9 Ja kun kuulette sotien ja kapinain melskettä, älkää peljästykö. Sillä näitten täytyy ensin tapahtua, mutta loppu ei tule vielä heti."

10 Sitten hän sanoi heille: "Kansa nousee kansaa vastaan ja valtakunta valtakuntaa vastaan,

11 ja tulee suuria maanjäristyksiä, tulee ruttoa ja nälänhätää monin paikoin, ja taivaalla on oleva peljättäviä näkyjä ja suuria merkkejä.

12 Mutta ennen tätä kaikkea he käyvät teihin käsiksi ja vainoavat teitä ja vetävät teidät synagoogiin ja heittävät vankiloihin ja vievät teidät kuningasten ja maaherrain eteen minun nimeni tähden.

13 Ja näin te joudutte todistamaan.

14 Pankaa siis sydämellenne, ettette edeltäpäin huolehdi, miten te vastaatte puolestanne.

15 Sillä minä annan teille suun ja viisauden, jota vastaan eivät ketkään teidän vastustajanne kykene asettumaan tai väittämään.

16 Omat vanhemmatkin ja veljet ja sukulaiset ja ystävät antavat teidät alttiiksi; ja muutamia teistä tapetaan,

17 ja te joudutte kaikkien vihattaviksi minun nimeni tähden.

18 Mutta ei hiuskarvaakaan teidän päästänne katoa.

19 Kestäväisyydellänne te voitatte omaksenne elämän.

20 Mutta kun te näette Jerusalemin sotajoukkojen ympäröimänä, silloin tietäkää, että sen hävitys on lähellä.

21 Silloin ne, jotka Juudeassa ovat, paetkoot vuorille, ja jotka ovat kaupungissa, lähtekööt sieltä pois, ja jotka maalla ovat, älkööt sinne menkö.

22 Sillä ne ovat koston päiviä, että kaikki täyttyisi, mikä kirjoitettu on.

23 Voi raskaita ja imettäväisiä niinä päivinä! Sillä suuri hätä on oleva maan päällä ja viha tätä kansaa vastaan;

24 ja he kaatuvat miekan terään, heidät viedään vangeiksi kaikkien kansojen sekaan, ja Jerusalem on oleva pakanain tallattavana, kunnes pakanain ajat täyttyvät.

25 Ja on oleva merkit auringossa ja kuussa ja tähdissä, ja ahdistus kansoilla maan päällä ja epätoivo, kun meri ja aallot pauhaavat.

26 Ja ihmiset menehtyvät peljätessään ja odottaessaan sitä, mikä maanpiiriä kohtaa; sillä taivaitten voimat järkkyvät.

27 Ja silloin he näkevät Ihmisen Pojan tulevan pilvessä suurella voimalla ja kirkkaudella.

28 Mutta kun nämä alkavat tapahtua, niin rohkaiskaa itsenne ja nostakaa päänne, sillä teidän vapautuksenne on lähellä."

29 Ja hän puhui heille vertauksen: "Katsokaa viikunapuuta ja kaikkia puita.

30 Kun ne jo puhkeavat lehteen, niin siitä te näette ja itsestänne ymmärrätte, että kesä jo on lähellä.

31 Samoin te myös, kun näette tämän tapahtuvan, tietäkää, että Jumalan valtakunta on lähellä. 32 Totisesti minä sanon teille: tämä sukupolvi ei katoa, ennenkuin kaikki tapahtuu. 33 Taivas ja maa katoavat, mutta minun sanani eivät katoa. 34 Mutta pitäkää vaari itsestänne, ettei teidän sydämiänne raskauta päihtymys ja juoppous eikä elatuksen murheet, niin että se päivä yllättää teidät äkkiarvaamatta 35 niinkuin paula; sillä se on saavuttava kaikki, jotka koko maan päällä asuvat. 36 Valvokaa siis joka aika ja rukoilkaa, että saisitte voimaa paetaksenne tätä kaikkea, mikä tuleva on, ja seisoaksenne Ihmisen Pojan edessä."