Miksi Jumala on välillä hiljaa?

Miksi Jumala ei aina puhu? Hän on antanut meille Raamatun mukaan "terveen harkinnan hengen"... Ehkä Jumala haluaa, että miettisin hiljaisuudessa elämääni, osaisin rukoilla Häneltä viisautta ja jälleen kuunnella: Jumala puhuu sittenkin! Yllättäen, erilaisissa tilanteissa saan luottaa hiljaiseen, rauhalliseen, Raamatun mukaiseen ääneen, joka antaa sisimpääni suloisia sanoja. Ne rohkaisevat ja lohduttavat.

Minulla on ollut vaikea kesä ja syksy. Ehkä koko elämä. Kuten jokaisella meistä! Mutta Jumala on uskollinen eikä Hän ota pois armoaan eikä Pyhää Henkeään, jonka Hän on laittanut meidän sisimpäämme. Meillä ON luja liitto Jumalan kanssa. Ellemme vain itse käänny pois. Ja vaikka kääntyisimmekin, silti Jumala vetää meitä puoleensa armosta. Mutta ei väkisin; meillä on oma, vapaa tahtomme.

Vaikka kuka tulisi sinua arvostelemaan, sanomaan väärän todistuksen sinusta tai tuomitsemaan sinua, vain Yhdellä on täydellinen tuomiovalta: Jumalalla! Hän näkee sydämeemme asti; Jumalalta ei voi salata mitään. Iankaikkisuudenkin Hän on laittanut sisimpäämme. Ja lopulta Jumala yksin tietää, näkee ja tuomitsee.

Me ihmiset olemme kaikki "samalla viivalla", saman armon alla. Olemme tasavertaisia. Samanarvoisina, Jumalalle rakkaina, saamme odottaa Jumalan apua. Hän kyllä kuulee meitä ja vastaa, ajallaan ja tavallaan. Yleensä Jumala vastaa heti, mutta joskus joudumme jonkin asian suhteen odottamaan pitkiäkin aikoja. Odottaessamme meidän kärsivällisyyttämme koetellaan. Jumala antaa meille aina pääsyn ahdingoista; Hän kääntää kaiken pahaltakin näyttävän tilanteen hyväksi.

Rukoukseni tänään:

Kiitos, rakas taivaallinen Isämme, että et ole ottanut meiltä pois pyhää armoasi ja Pyhää Henkeäsi. Kiitos, että saamme luottaa Sinuun, Jeesus Kristus, Vapahtajamme, Lunastajamme, Pelastajamme. Tule, Pyhä Henki, ja ohjaa askeleemme, kulkumme siihen suuntaan, mihin Sinä haluat meitä johdattaa. Kiitos terveen harkinnan hengestä. Jeesuksen nimessä ja veressä. Aamen.

-Mirkka